Tillbaka
termien keskenään sekoittaminen. â€Maahanmuuttajien kulttuuri†näyttää
Rydmanin mielestä olevan jonkinlainen ympäripyöreästi määriteltävissä
oleva käsite, jota ei valtiollisin menoin tulisi tukea. Vai onko Rydman
kenties sitä mieltä, että kulttuuri ylipäänsä ei tarvitse valtiollista tai
kunnallista tukea?
Rydmanin argumentoinnin lopputulos on se, että enemmistö saa päätösvallan
siitä, mitkä kulttuurit ja kulttuuri-ilmaisut ovat hyväksyttäviä Suomessa.
Tämä taas kulkee käsi kädessä sellaisen normatiivisen politiikan kanssa
joka olettaa, että jonkinlainen homogeeninen suomalainen kulttuuri olisi
olemassa.
Viikonlopun puoluekokousten jälkeen voidaan todeta, että Kokoomusnuoret
sai kuin saikin läpi aloitteensa kouluruotsin poistamisesta. On
pelottavaa, että suomenruotsalaisuus ei mahdu Rydmanin peräänkuulutettuun
suomalaiseen kulttuuriin joka olisi julkisten varojen arvoinen. Pelottavaa
on myös se, että hallituspuolueen nuorisojärjestö ajaa näin rajoittavaa ja
eristyksellistä politiikkaa. Näköjään Rydman ja Kokoomusnuoret tuntevat
itsensä niin uhatuiksi suomalaisuudessaan, että kaikki heille vieraat
kulttuurimuodot tulee alistaa ja lopulta nujertaa.
Maahanmuuton vastustajien yksi strategia on tahallaan ymmärtää
monikulttuurisuutta väärin. Usein annetaan ymmärtää, että siihen
sisältyisi lainvastaisten tapojen hyväksymistä, mikä ei tietenkään pidä
paikkaansa. Rydman taas sekoittaa monikulttuurisuuden segregaatioon. Se,
että maahanmuuttajat asuttavat vain tiettyjä alueita on segregaatiota.
Monikulttuurisuus on sitä, että Suomeen muuttanut voi pitää oman
kulttuurinsa ja silti tuntea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa Suomen
lakeja noudattavana asukkaana. Tällä tavoin monikulttuurisuus tukee
maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Segregaatiokehityksen kielteiset
seuraukset eivät ole seurauksia monikulttuurisuudesta.
Oman kielen opetus on olennainen osa kotoutumista. Jos ihmisellä on vahva
äidinkielentuntemus, on hänen myös helpompi oppia uusia kieliä, tässä
tapauksessa suomea ja ruotsia. RKP:n nuorisoliitto Svensk Ungdom jatkaa
työtään onnistuneen kotoutumisen puolesta. Me haluamme, että Suomi on
avoin maa, joka ottaa vastuuta ja osoittaa solidaarisuutta maahanmuuttajia
kohtaan. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia enemmän kuin he Suomea.
Rydman jälleen kerran hakutiellä
16.06.2010
Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Wille Rydman on jälleen kerran valistanut meitä siitä, miten hän ratkaisisi haasteet maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomessa. (HS sunnuntaidebatti 13.6)
Rydmanin argumentoinnin yksi ongelma on liika yksinkertaistaminen jatermien keskenään sekoittaminen. â€Maahanmuuttajien kulttuuri†näyttää
Rydmanin mielestä olevan jonkinlainen ympäripyöreästi määriteltävissä
oleva käsite, jota ei valtiollisin menoin tulisi tukea. Vai onko Rydman
kenties sitä mieltä, että kulttuuri ylipäänsä ei tarvitse valtiollista tai
kunnallista tukea?
Rydmanin argumentoinnin lopputulos on se, että enemmistö saa päätösvallan
siitä, mitkä kulttuurit ja kulttuuri-ilmaisut ovat hyväksyttäviä Suomessa.
Tämä taas kulkee käsi kädessä sellaisen normatiivisen politiikan kanssa
joka olettaa, että jonkinlainen homogeeninen suomalainen kulttuuri olisi
olemassa.
Viikonlopun puoluekokousten jälkeen voidaan todeta, että Kokoomusnuoret
sai kuin saikin läpi aloitteensa kouluruotsin poistamisesta. On
pelottavaa, että suomenruotsalaisuus ei mahdu Rydmanin peräänkuulutettuun
suomalaiseen kulttuuriin joka olisi julkisten varojen arvoinen. Pelottavaa
on myös se, että hallituspuolueen nuorisojärjestö ajaa näin rajoittavaa ja
eristyksellistä politiikkaa. Näköjään Rydman ja Kokoomusnuoret tuntevat
itsensä niin uhatuiksi suomalaisuudessaan, että kaikki heille vieraat
kulttuurimuodot tulee alistaa ja lopulta nujertaa.
Maahanmuuton vastustajien yksi strategia on tahallaan ymmärtää
monikulttuurisuutta väärin. Usein annetaan ymmärtää, että siihen
sisältyisi lainvastaisten tapojen hyväksymistä, mikä ei tietenkään pidä
paikkaansa. Rydman taas sekoittaa monikulttuurisuuden segregaatioon. Se,
että maahanmuuttajat asuttavat vain tiettyjä alueita on segregaatiota.
Monikulttuurisuus on sitä, että Suomeen muuttanut voi pitää oman
kulttuurinsa ja silti tuntea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa Suomen
lakeja noudattavana asukkaana. Tällä tavoin monikulttuurisuus tukee
maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Segregaatiokehityksen kielteiset
seuraukset eivät ole seurauksia monikulttuurisuudesta.
Oman kielen opetus on olennainen osa kotoutumista. Jos ihmisellä on vahva
äidinkielentuntemus, on hänen myös helpompi oppia uusia kieliä, tässä
tapauksessa suomea ja ruotsia. RKP:n nuorisoliitto Svensk Ungdom jatkaa
työtään onnistuneen kotoutumisen puolesta. Me haluamme, että Suomi on
avoin maa, joka ottaa vastuuta ja osoittaa solidaarisuutta maahanmuuttajia
kohtaan. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia enemmän kuin he Suomea.
